{"id":699,"date":"2021-10-06T22:21:37","date_gmt":"2021-10-06T19:21:37","guid":{"rendered":"https:\/\/ecohotelcrete.com\/?p=699"},"modified":"2024-01-13T18:51:16","modified_gmt":"2024-01-13T16:51:16","slug":"world-wildlife-day-the-15-biggest-threats-to-the-worlds-oceans","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/ecohotelcrete.com\/fi\/world-wildlife-day-the-15-biggest-threats-to-the-worlds-oceans\/","title":{"rendered":"Maailman villiel\u00e4inten p\u00e4iv\u00e4: 15 suurinta uhkaa maailman valtamerille"},"content":{"rendered":"
\n
\n

Maailman villiel\u00e4inten p\u00e4iv\u00e4: 15 suurinta uhkaa maailman valtamerille<\/h1>\n<\/div>\n<\/div>\n
\n
\n
\n
\n
\n

Ja mit\u00e4 voit tehd\u00e4 pelastaaksesi heid\u00e4t<\/h2>\n<\/header>\n
\n
\n

 <\/p>\n

L\u00c4HDE: NEWSVIKKO<\/strong> - https:\/\/www.newsweek.com\/world-wildlife-day-2019-oceans-pollution-global-warming-1349026<\/p>\n

Ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa YK:n Maailman villiel\u00e4inten p\u00e4iv\u00e4 tuo esille meren el\u00e4m\u00e4\u00e4n kohdistuvia uhkia. Maaliskuun 3. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vietett\u00e4v\u00e4n Maailman villiel\u00e4inten p\u00e4iv\u00e4n 2019 teema on "El\u00e4m\u00e4 veden alla: ihmisille ja planeetalle". Otsikko on vihje YK:n kest\u00e4v\u00e4lle kehitykselle Tavoite 14 \u2013 El\u00e4m\u00e4 veden alla<\/a>, joka keskittyy meren lajien suojeluun.<\/p>\n

"Valtameret s\u00e4\u00e4telev\u00e4t ilmastoamme, tuottavat puolet hengitt\u00e4m\u00e4st\u00e4mme hapesta, tarjoavat ravintoa [yli] 3 miljardille ihmiselle ja imev\u00e4t 30 prosenttia ilmakeh\u00e4\u00e4n vapautuvasta hiilidioksidista ja kokonaan 90 prosenttia ilmastonmuutoksen aiheuttamasta l\u00e4mm\u00f6st\u00e4", Abdoulaye Mar sanoi. Dieye, YK:n apulaisp\u00e4\u00e4sihteeri, marraskuussa, kun teema julkistettiin.<\/p>\n

YK:n Maailman villiel\u00e4inten p\u00e4iv\u00e4 perustettiin vuonna 2013, ja ensimm\u00e4inen tapahtuma j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n vuonna 2015. Sen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on "juhlia ja lis\u00e4t\u00e4 tietoisuutta maailman luonnonvaraisesta el\u00e4imist\u00f6st\u00e4 ja kasvistosta". Aktiviteetteja, elokuvan\u00e4yt\u00f6ksi\u00e4 ja taidekilpailuja j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n ymp\u00e4ri maailmaa kiinnitt\u00e4\u00e4kseen huomiota t\u00e4m\u00e4n vuoden teemaan, mukaan lukien tapahtuma YK:n p\u00e4\u00e4majassa New Yorkissa.<\/p>\n

Valtameret peitt\u00e4v\u00e4t 71 prosenttia maapallon pinnasta ja muodostavat yli 99 prosenttia planeetan elinkelpoisesta elinymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4, mutta tutkijat sanovat, ett\u00e4 ne ovat vakavissa vaikeuksissa. Ensimm\u00e4inen j\u00e4rjestelm\u00e4llinen analyysi meren er\u00e4maista, julkaistu lehdess\u00e4\u00a0Nykyinen biologia<\/em>\u00a0Vuonna 2018 havaittiin, ett\u00e4 valtameri on muuttunut suuresti ihmisen toiminnan vuoksi, ja vain 13 prosenttia on j\u00e4\u00e4nyt h\u00e4iriintym\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n

Uutiset seurasivat paljastusta, ett\u00e4 yli puolet maailman valtamerist\u00e4 kalastetaan teollisesti. Vuoden 2018 tutkimus, julkaistu lehdess\u00e4\u00a0Tiede<\/em>, havaitsi, ett\u00e4 kaupallinen kalastus kattoi suuremman alueen kuin maailmanlaajuinen maatalous.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 valtamerien ekosysteemeihin kohdistuva valtava h\u00e4iri\u00f6 voi johtua sellaisista erilaisista uhista, kuten liikakalastus, maatalouden kemikaalien p\u00e4\u00e4st\u00f6t ja ilmaston l\u00e4mpeneminen, joka nostaa merten l\u00e4mp\u00f6tiloja. Vaikka sademetsi\u00e4 ja muita maaymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 uhkaavat uhat ovat olleet tiedossa jo pitk\u00e4\u00e4n, yleinen tietoisuus valtameren ep\u00e4varmasta tilasta on uudempi paljastus, osittain BBC:n kaltaisten kulttuuriilmi\u00f6iden ansiosta.\u00a0Sininen planeetta\u00a0<\/em>sarja.<\/p>\n

Korallien valkaisusta happamoitukseen,\u00a0Newsweek<\/em>\u00a0k\u00e4sittelee 15 suurinta valtamerien uhkaa nyky\u00e4\u00e4n \u2013 sek\u00e4 mit\u00e4 voimme tehd\u00e4 niille.<\/p>\n

 <\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/article>\n<\/div>\n

\n
\"Maailmanmeret

Maailmanmeret ja ilmastonmuutos<\/p><\/div>\n<\/div>\n

\n
\n
\n
\n

<\/h3>\n

Ilmastonmuutos<\/strong><\/h3>\n

Valtameri on imenyt 80 prosenttia ihmisen tuottamasta hiilidioksidista. N\u00e4m\u00e4 l\u00e4mpim\u00e4mm\u00e4t vedet vaikuttavat melkein kaikkiin valtamerten hyvinvoinnin osa-alueisiin korallien vaalenemisesta kalojen vaellusmalleihin ja jopa valtamerten virtausten muuttamiseen. L\u00e4mpeneminen aiheuttaa kaaosta meriel\u00e4m\u00e4ss\u00e4, mik\u00e4 saa biologisia vihjeit\u00e4 l\u00e4mp\u00f6tiloista tiet\u00e4\u00e4kseen, milloin kutea.<\/p>\n

Mit\u00e4 voit tehd\u00e4:<\/strong>\u00a0Vaikka hiilijalanj\u00e4lkesi huomioiminen voi auttaa, hallitustasolla on tapahduttava suuria muutoksia, jotta t\u00e4m\u00e4 valtava ongelma muuttuisi. Tue paikallisia poliitikkoja, jotka kannattavat ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 suojelevia lakeja.\u00a0Kest\u00e4v\u00e4 poliitikko -projekti<\/a>\u00a0auttaa selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kunkin osavaltion edustajan ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4lliset valtakirjat (tai niiden puutteet).<\/p>\n

 <\/p>\n

\n
\"02<\/picture><\/div>\n<\/figure>\n

<\/h3>\n

Muovinen saastuminen<\/strong><\/h3>\n

Greenpeacen arvion mukaan 12,7 miljoonaa tonnia muovia p\u00e4\u00e4tyy mereen vuosittain. Meren el\u00e4imet pit\u00e4v\u00e4t muovij\u00e4tteet, kuten pullot ja pussit, usein ruoaksi ja sy\u00f6v\u00e4t. T\u00e4m\u00e4 voi tukkia el\u00e4imen hengitystiet tai jopa kuristaa ne. Muovi on myrkyllist\u00e4 n\u00e4ille el\u00e4imille, tukkien niiden mahalaukun, jolloin ne eiv\u00e4t voi niell\u00e4 oikeaa ruokaa. Eik\u00e4 se koske vain rannikkoalueita \u2013 jopa 6,8 mailin syvyydess\u00e4 Mariana-haudon tuoreessa tutkimuksessa havaittiin, ett\u00e4 kaikilla meren eli\u00f6ill\u00e4 oli muovia suolistoissaan.<\/p>\n

Mit\u00e4 voit tehd\u00e4:\u00a0<\/strong>Ei ole helppoa leikata tarpeetonta muovia el\u00e4m\u00e4st\u00e4mme \u2013 mutta se ei suinkaan ole mahdotonta. Supermarketit ovat suuria syntisi\u00e4 ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isen muovij\u00e4tteen suhteen, joten yrit\u00e4 ostaa vain irtonaisia vihanneksia ja hedelmi\u00e4 ja ota mukaan oma uudelleen k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 pussi. Sijoita ruokalaan, jotta sinun ei tarvitse tuhlata muovia (ja rahaa) pullotettuun veteen. Yrit\u00e4 viett\u00e4\u00e4 viikko huomioimalla, mit\u00e4 tarpeetonta muovia kulutat ajattelematta, kuten juomapillej\u00e4 ja kertak\u00e4ytt\u00f6isi\u00e4 partaveitsi\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

\n
\"03<\/picture><\/div>\n<\/figure>\n

<\/h3>\n

Kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kalastusta<\/strong><\/h3>\n

WWF:n mukaan yli 30 prosenttia maailman kalastuksesta on ehtynyt liikakalastuksen vuoksi. Joitakin kaloja, kuten Atlantin tonnikalaa, on mets\u00e4stetty niin voimakkaasti, ett\u00e4 ne ovat nyt uhanalaisia lajeja. Vaikka s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 on olemassa, jotta yritet\u00e4\u00e4n hillit\u00e4 k\u00f6yhtymist\u00e4, laiton kalastus on edelleen suuri ongelma.<\/p>\n

Mit\u00e4 voit tehd\u00e4:\u00a0<\/strong>Marine Stewardship Council (MSC) tekee yhteisty\u00f6t\u00e4 kalastuksen kanssa saadakseen kuluttajat tietoisiksi siit\u00e4, mitk\u00e4 kalat ovat kest\u00e4vi\u00e4. Ostamalla MSC-sertifioituja kala- ja \u00e4yri\u00e4istuotteita kuluttajat auttavat tukemaan eettisi\u00e4 kalastusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4. Onneksi MSC-merkinn\u00f6ist\u00e4 on tullut valtavirtaa \u2013 jopa McDonald's tarjoaa 100-prosenttisesti MSC-sertifioituja siikatuotteita.<\/p>\n

 <\/p>\n

\n
\"04<\/picture><\/div>\n<\/figure>\n

<\/h3>\n

Matkailu ja kehitys<\/strong><\/h3>\n

Kaikki rakastavat rantaa, mutta merenrantamatkailun s\u00e4\u00e4ntelem\u00e4t\u00f6n kasvu voi vahingoittaa vakavasti merta. Infrastruktuurit, kuten tiet ja rakennukset, korvaavat luonnollisia elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4, ja ihmisten virtaus tuottaa enemm\u00e4n j\u00e4tett\u00e4 ja saastumista. Koralliriutat Hongkongista Honoluluun ovat kaikki tuhoutuneet rannikkoalueiden kehityksen ansiosta.<\/p>\n

Mit\u00e4 voit tehd\u00e4:\u00a0<\/strong>Paikallinen matkustaminen ei ehk\u00e4 ole erityisen lumoavaa, mutta se on usein halvempaa ja opettaa sinulle omaa aluettasi \u2013 ja se on paljon v\u00e4hemm\u00e4n saastuttavaa. Jos haluat menn\u00e4 kauemmaksi, International Ecotourism Society voi ohjata sinut kohti joitakin lomia, jotka eiv\u00e4t vahingoita planeettaa.<\/p>\n

 <\/p>\n

\n
\"05<\/picture><\/div>\n<\/figure>\n

<\/h3>\n

laivaus<\/strong><\/h3>\n

Kaupalliset alukset muodostavat useita uhkia meren el\u00e4ville ihmisille. Ne vuotavat usein \u00f6ljy\u00e4 ja kemikaaleja, kaatoavat j\u00e4tett\u00e4 ja saastuttavat ilmaa rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6jen kautta. Niiden tiedet\u00e4\u00e4n my\u00f6s t\u00f6rm\u00e4\u00e4v\u00e4n valaisiin ja muihin merinis\u00e4kk\u00e4isiin.<\/p>\n

Mit\u00e4 voit tehd\u00e4:\u00a0<\/strong>Osta paikallisesti! Vaikka voi olla vaikeaa vastustaa Amazonissa myyt\u00e4vien halpojen merentakaisten rihmasten houkuttelua, pys\u00e4hdy ennen kuin alhainen hinta viettelee sinua. On todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 joku muu maksaa laskun, olipa kyseess\u00e4 alipalkattu ty\u00f6ntekij\u00e4 tai veneen t\u00f6rm\u00e4ys tarpeettomalla matkalla. Yrit\u00e4 ostaa paikallisesti kasvatettuja, alkuper\u00e4isi\u00e4 sesongin ruokia, kun voit.<\/p>\n

 <\/p>\n

\n
\"06<\/picture><\/div>\n<\/figure>\n

<\/h3>\n

Riitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n suoja<\/strong><\/h3>\n

Noin 5,7 prosenttia maailman valtamerist\u00e4 on m\u00e4\u00e4ritelty suojeltuiksi, mutta se ei tarkoita, ett\u00e4 ne olisivat vapaita ymp\u00e4rist\u00f6riskitekij\u00f6ist\u00e4. N\u00e4ist\u00e4 merisuojelualueista (MPA) WWF:n mukaan 90 prosenttia on avoimia kalastukselle ja melkein kaikki ovat avoimia matkailulle. Hyvin harvalla on omistettu hallinta varmistaakseen, ett\u00e4 paikalliset ekosysteemit pysyv\u00e4t tervein\u00e4.<\/p>\n

Mit\u00e4 voit tehd\u00e4:\u00a0<\/strong>T\u00e4m\u00e4 on l\u00e4hinn\u00e4 hallituskysymys. Yksityishenkil\u00f6t voivat kuitenkin l\u00f6yt\u00e4\u00e4 paikallisen MPA:n ja pyyt\u00e4\u00e4 sopivaa edustajaa tekem\u00e4\u00e4n MPA:n investoinnista ja hallinnoinnista etusijalle.<\/p>\n

 <\/p>\n

\n
\"07<\/picture><\/div>\n<\/figure>\n

<\/h3>\n

\u00d6ljy ja kaasu<\/strong><\/h3>\n

Merenpohjan alla on edelleen suuria kaasu- ja \u00f6ljyvarantoja. Mutta poraus ja etsint\u00e4 voivat vahingoittaa paikallista meriymp\u00e4rist\u00f6\u00e4, ja monet yritykset eiv\u00e4t ota riitt\u00e4v\u00e4sti huomioon ymp\u00e4rist\u00f6ongelmia, mik\u00e4 joskus johtaa tuhoisiin \u00f6ljyvuotojin. Resurssien niukkuuden my\u00f6t\u00e4 yritykset muuttavat yh\u00e4 syrj\u00e4isemmille alueille, joista osalla on v\u00e4h\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelua.<\/p>\n

Mit\u00e4 voit tehd\u00e4:\u00a0<\/strong>Ole varovainen kaasunkulutuksessasi \u2013 pyri k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n julkista liikennett\u00e4 ja v\u00e4lt\u00e4 pitki\u00e4 lentoja. Mahdollisimman suuren uusiutuvan energian k\u00e4ytt\u00f6 tukee ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llist\u00e4 ja kest\u00e4v\u00e4\u00e4 energiateollisuutta.<\/p>\n

 <\/p>\n

\n
\"08<\/picture><\/div>\n<\/figure>\n

<\/h3>\n

Rannikkoalueiden saastuminen<\/strong><\/h3>\n

Teollinen maatalous k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 valtavan m\u00e4\u00e4r\u00e4n kemikaaleja, kuten typpe\u00e4 ja fosforia, joista suuri osa huuhtoutuu jokiin ja p\u00e4\u00e4tyy lopulta mereen. N\u00e4m\u00e4 kemialliset ylikuormitukset johtavat valtamerten kuolleisiin vy\u00f6hykkeisiin, joissa happitaso laskee ja kaikki el\u00e4m\u00e4 joko kuolee tai siirtyy pois. It\u00e4rannikolla, Meksikonlahdella ja Suurten j\u00e4rvien alueella on kaikki n\u00e4hty valtamerten kuolleita vy\u00f6hykkeit\u00e4. Vuodesta 1950 l\u00e4htien kuolleiden vy\u00f6hykkeiden koko, jossa ei ole happea, on nelinkertaistunut.<\/p>\n

Mit\u00e4 voit tehd\u00e4:\u00a0<\/strong>T\u00e4m\u00e4 on j\u00e4lleen hallituksen asia. Kuolleita vy\u00f6hykkeit\u00e4 voidaan ravita uudelleen parempien viljelyk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen ja viem\u00e4rij\u00e4rjestelmien avulla. Rannikkoalueiden kuolleet vy\u00f6hykkeet eiv\u00e4t kuitenkaan ole ensisijainen tavoite hallituksille ymp\u00e4ri maailmaa. Asian vakavasti ottavien poliitikkojen \u00e4\u00e4nest\u00e4minen ja puolustaminen voi auttaa.<\/p>\n

 <\/p>\n

\n
\"09<\/picture><\/div>\n<\/figure>\n

<\/h3>\n

Happamoituminen<\/strong><\/h3>\n

Hiilidioksidi liukenee valtameriin muodostaen hiilihappoa. Happopitoisuuden lis\u00e4\u00e4minen est\u00e4\u00e4 meress\u00e4 kalkkiutuvia olentoja muodostamasta kuoria ja h\u00e4iritsee niiden paritteluprosessia. Kalojen on my\u00f6s vaikeampi havaita petoel\u00e4imi\u00e4 happamassa vedess\u00e4. Happamoituminen muuttaa meren kemiaa \u2013 viimeisten 200 vuoden aikana valtameri on tullut 30 prosenttia happamammaksi.<\/p>\n

Mit\u00e4 voit tehd\u00e4:\u00a0<\/strong>Hiilip\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat happamoitumisen takana, joten pienten p\u00e4ivitt\u00e4isten tapojen muuttaminen, kuten py\u00f6r\u00e4ily t\u00f6ihin tai k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mien valojen sammuttaminen, on alku. K\u00e4yt\u00e4 t\u00e4t\u00e4\u00a0hiilijalanj\u00e4lkilaskuri<\/a>\u00a0tarkistaaksesi, mist\u00e4 voit leikata.<\/p>\n

 <\/p>\n

\n
\"10<\/picture><\/div>\n<\/figure>\n

<\/h3>\n

Ihmisoikeusloukkaukset merell\u00e4<\/strong><\/h3>\n

Merell\u00e4 eiv\u00e4t k\u00e4rsi vain meren el\u00e4imet. Kun resurssit k\u00e4yv\u00e4t niukemmiksi, s\u00e4\u00e4ntelem\u00e4t\u00f6n kalastusteollisuus on k\u00e4ym\u00e4ss\u00e4 umpikujaan. Ty\u00f6l\u00e4iset ty\u00f6skentelev\u00e4t s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti kalastusaluksilla ep\u00e4inhimillisi\u00e4 tunteja ilman palkkaa \u2013 Kaakkois-Aasiasta on tullut n\u00e4iden salakuljetettujen ty\u00f6ntekij\u00f6iden hotspot. T\u00e4m\u00e4 on sin\u00e4ns\u00e4 kauheaa, mutta n\u00e4m\u00e4 roistokalastusyritykset eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n todenn\u00e4k\u00f6isesti kiinnit\u00e4 mit\u00e4\u00e4n huomiota ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelulakeihin ja kalastavat usein liikaa.<\/p>\n

Mit\u00e4 voit tehd\u00e4:\u00a0<\/strong>On hankalaa selvitt\u00e4\u00e4, mist\u00e4 supermarketista saatava kala tulee. Monterey Bay Aquariumin Seafood Watch -ohjelmassa on\u00a0Meren antimien orjuuden riskity\u00f6kalu<\/a>\u00a0auttaa kuluttajia ja yrityksi\u00e4 tiedottamaan.<\/p>\n

 <\/p>\n

\n
\"11<\/picture><\/div>\n<\/figure>\n

<\/h3>\n

Kaupallinen valaanpyynti<\/strong><\/h3>\n

Kaupallinen valaanpyynti oli niin suuri ongelma 1900-luvulla, ett\u00e4 valaspopulaatiot romahtivat \u2013 Etel\u00e4mantereen sinivalaat h\u00e4vitettiin melkein kokonaan. Maailmanlaajuinen kaupallisen valaanpyyntikielto vuonna 1986 \u2013 jota kaikki paitsi kolme maata kunnioittivat \u2013 auttaa kuitenkin valaspopulaatioita toipumaan, vaikka vuonna 2017 tehdyn australialaisen tutkimuksen mukaan ne eiv\u00e4t ole toipuneet edes puoleen valaanpyynti\u00e4 edelt\u00e4v\u00e4st\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4\u00e4n vuoteen 2100 menness\u00e4. Japani, Islanti ja Norja jatkavat valaanpyynti\u00e4, ja jotkut laivastot tappavat satoja valaita joka vuosi.<\/p>\n

Mit\u00e4 voit tehd\u00e4:\u00a0<\/strong>Ei paljon, ellet asu Japanissa, Islannissa tai Norjassa. Mutta voit tukea hyv\u00e4ntekev\u00e4isyysj\u00e4rjest\u00f6j\u00e4, kuten Whale & Dolphin Conservation USA.<\/p>\n

 <\/p>\n

\n
\"12<\/picture><\/div>\n<\/figure>\n

<\/h3>\n

Syv\u00e4nmeren kaivostoiminta<\/strong><\/h3>\n

Meren alta ei mets\u00e4stet\u00e4 vain \u00f6ljy\u00e4 ja kaasua. Tekniikan kehittyess\u00e4 arvokkaiden mineraalien uusi kysynt\u00e4 kasvaa. Merenpohjan kiviss\u00e4 esiintyv\u00e4t mangaanikyhmyt tuottavat teollisia metalliseoksia, kuten ruostumatonta ter\u00e4st\u00e4. Koboltti, nikkeli, tallium ja my\u00f6s haudattu merenpohjaan, jotka usein ruokkivat erilaisia ekosysteemej\u00e4. Yritykset aloittavat kaivostoimintaa, joka voi mahdollisesti h\u00e4irit\u00e4 herkk\u00e4\u00e4 meriel\u00e4m\u00e4\u00e4 raaputtamalla merenpohjaa.<\/p>\n

Mit\u00e4 voit tehd\u00e4:<\/strong>\u00a0N\u00e4it\u00e4 arvokkaita mineraaleja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n usein esimerkiksi \u00e4lypuhelimissa ja ironista kyll\u00e4 vihreiss\u00e4 teknologioissa, kuten aurinkopaneeleissa. Sen sijaan, ett\u00e4 kiirehdit ostamaan uusinta tekniikkaa, pid\u00e4 kiinni nykyisest\u00e4 puhelimestasi ja korjaa se, jos se hajoaa, sen sijaan, ett\u00e4 heit\u00e4t sen pois.<\/p>\n

 <\/p>\n

\n
\"13<\/picture><\/div>\n<\/figure>\n

<\/h3>\n

Melusaaste<\/strong><\/h3>\n

Valaat ja delfiinit kommunikoivat ja mets\u00e4st\u00e4v\u00e4t \u00e4\u00e4nisignaalien avulla. Mutta t\u00e4t\u00e4 prosessia h\u00e4iritsee meriteollisuuden melu merenkulusta kaasuteollisuuteen sotilasluotaimiin. T\u00e4m\u00e4 melusaaste on johtanut naarasvalaat kaipaamaan laulavien urosvalaiden \u00e4\u00e4nt\u00e4, mik\u00e4 on aiheuttanut menetettyjen parittelumahdollisuuksien ja jopa aiheuttanut valaiden karkaamista. Melu tuottaa jatkuvaa, matalan tason stressi\u00e4 meriel\u00e4imiss\u00e4, jolla on tuntemattomia pitk\u00e4aikaisvaikutuksia.<\/p>\n

Mit\u00e4 voit tehd\u00e4:\u00a0<\/strong>Lis\u00e4\u00e4 tietoisuutta t\u00e4st\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n tunnetusta ongelmasta. "Tutkijat tiet\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 meill\u00e4 on meluongelma", meritieteilij\u00e4 Christopher Clark kertoi Yale Environment 360:lle vuonna 2016. "Meid\u00e4n on saatava t\u00e4m\u00e4 lehdist\u00f6lle, meid\u00e4n on ment\u00e4v\u00e4 kaupungintalon kokouksiin ja kerrottava ihmisille, mit\u00e4 siell\u00e4 tapahtuu, jotta voimme saada mielek\u00e4st\u00e4 poliittista toimintaa t\u00e4m\u00e4n ratkaisemiseksi."<\/p>\n

 <\/p>\n

\n
\"14<\/picture><\/div>\n<\/figure>\n

<\/h3>\n

Sulavia j\u00e4\u00e4piipi\u00e4<\/strong><\/h3>\n

L\u00e4mp\u00f6tilan nousu on saattanut arktisen ja Etel\u00e4mantereen j\u00e4\u00e4peitteen sulamaan. T\u00e4m\u00e4 uhkasi arktisia ekosysteemej\u00e4 tehden j\u00e4\u00e4karhuista kodittomaksi ja karkottaen Etel\u00e4mantereen krillit ja monet niit\u00e4 ruokkivat el\u00e4imet. Se vaikuttaa my\u00f6s j\u00e4\u00e4st\u00e4 riippuvaisten levien tuotantoon, jotka ruokkivat arktista turskaa.<\/p>\n

Mit\u00e4 voit tehd\u00e4:\u00a0<\/strong>Vuonna 2016 julkaistussa Science-lehdess\u00e4 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, ett\u00e4 jokaista hiilidioksiditonnia kohden noin 32 neli\u00f6jalkaa j\u00e4\u00e4t\u00e4 katoaa. Oman hiilijalanj\u00e4ljen leikkaaminen ja vihreiden poliitikkojen tukeminen ovat pieni\u00e4 askelia kohti j\u00e4\u00e4peitteen tuhoamista.<\/p>\n

 <\/p>\n

\n
\"15<\/picture><\/div>\n<\/figure>\n

<\/h3>\n

Koralliriutojen hajoaminen<\/strong><\/h3>\n

WWF sanoo, ett\u00e4 jos meri l\u00e4mpenee nykyisell\u00e4 vauhdilla, se l\u00e4mpenee liian l\u00e4mpim\u00e4ksi koralliriutalle vuoteen 2050 menness\u00e4. Koralliriutat ovat jo huonossa kunnossa riuttojen vapaina pit\u00e4vien lajien liikakalastuksen sek\u00e4 korallien vaalenemisen ansiosta. joka johtuu jo ylikuumenemisesta. Kaksi kolmasosaa Australian kuuluisasta Suuresta valliriutasta on jo tuhonnut valkaisun.<\/p>\n

Mit\u00e4 voit tehd\u00e4:\u00a0<\/strong>Entiset erikoisjoukkojen sotilaat voivat liitty\u00e4 joukkoon\u00a0Force Blue -projekti<\/a>, joka siirt\u00e4\u00e4 uhanalaisia korallia uusiin koteihin. Mutta ainoa kest\u00e4v\u00e4 ratkaisu on v\u00e4hent\u00e4\u00e4 maailmanlaajuisia hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, jotta korallien l\u00e4mpeneminen estet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

- - - - -<\/p>\n

\u00e4lyk\u00e4s merenkulun navigointi\u00a0Merikartat<\/a><\/p>\n

vertaa ja varaa lauttoja - EDULLISET LAUTTALIput<\/a><\/p>\n

GREENPEACE<\/a> - kansainv\u00e4linen luonnonsuojeluun t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4 kansalaisj\u00e4rjest\u00f6 - "Yhdess\u00e4 voimme muuttaa maailmaa"!<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/article>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Maailman villiel\u00e4inten p\u00e4iv\u00e4: 15 suurinta uhkaa maailman valtamerille ja mit\u00e4 voit tehd\u00e4 pelastaaksesi ne L\u00c4HDE: NEWSWEEK - https:\/\/www.newsweek.com\/world-wildlife-day-2019-oceans-pollution-global-warming -1349026 Ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa YK:n Maailman villiel\u00e4inten p\u00e4iv\u00e4 tuo esille merieli\u00f6st\u00f6lle kohdistuvia uhkia. 3. maaliskuuta vietett\u00e4v\u00e4n Maailman villiel\u00e4inten p\u00e4iv\u00e4n 2019 teema on "El\u00e4m\u00e4 [\u2026]<\/p>","protected":false},"author":1,"featured_media":765,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[26,3,23,24,25],"tags":[],"class_list":["post-699","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ecology","category-ecotourism","category-news","category-sustainable-travel","category-wildlife"],"yoast_head":"\nWorld Wildlife Day: The 15 Biggest Threats to the World's Oceans<\/title>\n<meta name=\"description\" content=\"World Wildlife Day: The 15 Biggest Threats to the World's Oceans. Ecotourism on Crete: Mourtzanakis ecotourism hotel on Crete Greece\" \/>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/ecohotelcrete.com\/fi\/world-wildlife-day-the-15-biggest-threats-to-the-worlds-oceans\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"World Wildlife Day: The 15 Biggest Threats to the World's Oceans\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"World Wildlife Day: The 15 Biggest Threats to the World's Oceans. Ecotourism on Crete: Mourtzanakis ecotourism hotel on Crete Greece\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/ecohotelcrete.com\/fi\/world-wildlife-day-the-15-biggest-threats-to-the-worlds-oceans\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Ecotourism on Crete: Mourtzanakis ecotourism hotel on Crete Greece\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2021-10-06T19:21:37+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2024-01-13T16:51:16+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/ecohotelcrete.com\/wp-content\/uploads\/01-climate-change.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"790\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"527\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"mourtzanos\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"mourtzanos\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"13 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\/\/ecohotelcrete.com\/world-wildlife-day-the-15-biggest-threats-to-the-worlds-oceans\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/ecohotelcrete.com\/world-wildlife-day-the-15-biggest-threats-to-the-worlds-oceans\/\"},\"author\":{\"name\":\"mourtzanos\",\"@id\":\"https:\/\/ecohotelcrete.com\/cs\/#\/schema\/person\/1b76b3a491ae1438511a1313fbbde0ff\"},\"headline\":\"World Wildlife Day: The 15 Biggest Threats to the World's Oceans\",\"datePublished\":\"2021-10-06T19:21:37+00:00\",\"dateModified\":\"2024-01-13T16:51:16+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/ecohotelcrete.com\/world-wildlife-day-the-15-biggest-threats-to-the-worlds-oceans\/\"},\"wordCount\":2117,\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/ecohotelcrete.com\/world-wildlife-day-the-15-biggest-threats-to-the-worlds-oceans\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/ecohotelcrete.com\/wp-content\/uploads\/01-climate-change.jpg\",\"articleSection\":[\"ecology\",\"ecotourism\",\"news\",\"sustainable travel\",\"wildlife\"],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/ecohotelcrete.com\/world-wildlife-day-the-15-biggest-threats-to-the-worlds-oceans\/\",\"url\":\"https:\/\/ecohotelcrete.com\/world-wildlife-day-the-15-biggest-threats-to-the-worlds-oceans\/\",\"name\":\"World Wildlife Day: The 15 Biggest Threats to the World's Oceans\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/ecohotelcrete.com\/cs\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/ecohotelcrete.com\/world-wildlife-day-the-15-biggest-threats-to-the-worlds-oceans\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/ecohotelcrete.com\/world-wildlife-day-the-15-biggest-threats-to-the-worlds-oceans\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/ecohotelcrete.com\/wp-content\/uploads\/01-climate-change.jpg\",\"datePublished\":\"2021-10-06T19:21:37+00:00\",\"dateModified\":\"2024-01-13T16:51:16+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/ecohotelcrete.com\/cs\/#\/schema\/person\/1b76b3a491ae1438511a1313fbbde0ff\"},\"description\":\"World Wildlife Day: The 15 Biggest Threats to the World's Oceans. Ecotourism on Crete: Mourtzanakis ecotourism hotel on Crete Greece\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/ecohotelcrete.com\/world-wildlife-day-the-15-biggest-threats-to-the-worlds-oceans\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/ecohotelcrete.com\/world-wildlife-day-the-15-biggest-threats-to-the-worlds-oceans\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/ecohotelcrete.com\/world-wildlife-day-the-15-biggest-threats-to-the-worlds-oceans\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/ecohotelcrete.com\/wp-content\/uploads\/01-climate-change.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/ecohotelcrete.com\/wp-content\/uploads\/01-climate-change.jpg\",\"width\":790,\"height\":527,\"caption\":\"World oceans and the climate change\"},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/ecohotelcrete.com\/world-wildlife-day-the-15-biggest-threats-to-the-worlds-oceans\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/ecohotelcrete.com\/cs\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"World Wildlife Day: The 15 Biggest Threats to the World's Oceans\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/ecohotelcrete.com\/cs\/#website\",\"url\":\"https:\/\/ecohotelcrete.com\/cs\/\",\"name\":\"Ecotourism on Crete: Mourtzanakis ecotourism hotel on Crete Greece\",\"description\":\"Crete Greece: Ecotourism hotel (4 independent luxury Villas) for holidays in the nature of Crete Island. An ecotourism hotel with sensational views\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/ecohotelcrete.com\/cs\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/ecohotelcrete.com\/cs\/#\/schema\/person\/1b76b3a491ae1438511a1313fbbde0ff\",\"name\":\"mourtzanos\",\"url\":\"https:\/\/ecohotelcrete.com\/fi\/author\/mourtzanos\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Maailman villiel\u00e4inten p\u00e4iv\u00e4: 15 suurinta uhkaa maailman valtamerille","description":"Maailman villiel\u00e4inten p\u00e4iv\u00e4: 15 suurinta uhkaa maailman valtamerille. Ekoturismi Kreetalla: Mourtzanakis ekoturismihotelli Kreetalla Kreikassa","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/ecohotelcrete.com\/fi\/world-wildlife-day-the-15-biggest-threats-to-the-worlds-oceans\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"World Wildlife Day: The 15 Biggest Threats to the World's Oceans","og_description":"World Wildlife Day: The 15 Biggest Threats to the World's Oceans. Ecotourism on Crete: Mourtzanakis ecotourism hotel on Crete Greece","og_url":"https:\/\/ecohotelcrete.com\/fi\/world-wildlife-day-the-15-biggest-threats-to-the-worlds-oceans\/","og_site_name":"Ecotourism on Crete: Mourtzanakis ecotourism hotel on Crete Greece","article_published_time":"2021-10-06T19:21:37+00:00","article_modified_time":"2024-01-13T16:51:16+00:00","og_image":[{"width":790,"height":527,"url":"https:\/\/ecohotelcrete.com\/wp-content\/uploads\/01-climate-change.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"mourtzanos","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"mourtzanos","Arvioitu lukuaika":"13 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/ecohotelcrete.com\/world-wildlife-day-the-15-biggest-threats-to-the-worlds-oceans\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/ecohotelcrete.com\/world-wildlife-day-the-15-biggest-threats-to-the-worlds-oceans\/"},"author":{"name":"mourtzanos","@id":"https:\/\/ecohotelcrete.com\/cs\/#\/schema\/person\/1b76b3a491ae1438511a1313fbbde0ff"},"headline":"World Wildlife Day: The 15 Biggest Threats to the World's Oceans","datePublished":"2021-10-06T19:21:37+00:00","dateModified":"2024-01-13T16:51:16+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/ecohotelcrete.com\/world-wildlife-day-the-15-biggest-threats-to-the-worlds-oceans\/"},"wordCount":2117,"image":{"@id":"https:\/\/ecohotelcrete.com\/world-wildlife-day-the-15-biggest-threats-to-the-worlds-oceans\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/ecohotelcrete.com\/wp-content\/uploads\/01-climate-change.jpg","articleSection":["ecology","ecotourism","news","sustainable travel","wildlife"],"inLanguage":"fi"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/ecohotelcrete.com\/world-wildlife-day-the-15-biggest-threats-to-the-worlds-oceans\/","url":"https:\/\/ecohotelcrete.com\/world-wildlife-day-the-15-biggest-threats-to-the-worlds-oceans\/","name":"Maailman villiel\u00e4inten p\u00e4iv\u00e4: 15 suurinta uhkaa maailman valtamerille","isPartOf":{"@id":"https:\/\/ecohotelcrete.com\/cs\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/ecohotelcrete.com\/world-wildlife-day-the-15-biggest-threats-to-the-worlds-oceans\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/ecohotelcrete.com\/world-wildlife-day-the-15-biggest-threats-to-the-worlds-oceans\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/ecohotelcrete.com\/wp-content\/uploads\/01-climate-change.jpg","datePublished":"2021-10-06T19:21:37+00:00","dateModified":"2024-01-13T16:51:16+00:00","author":{"@id":"https:\/\/ecohotelcrete.com\/cs\/#\/schema\/person\/1b76b3a491ae1438511a1313fbbde0ff"},"description":"Maailman villiel\u00e4inten p\u00e4iv\u00e4: 15 suurinta uhkaa maailman valtamerille. Ekoturismi Kreetalla: Mourtzanakis ekoturismihotelli Kreetalla Kreikassa","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/ecohotelcrete.com\/world-wildlife-day-the-15-biggest-threats-to-the-worlds-oceans\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/ecohotelcrete.com\/world-wildlife-day-the-15-biggest-threats-to-the-worlds-oceans\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/ecohotelcrete.com\/world-wildlife-day-the-15-biggest-threats-to-the-worlds-oceans\/#primaryimage","url":"https:\/\/ecohotelcrete.com\/wp-content\/uploads\/01-climate-change.jpg","contentUrl":"https:\/\/ecohotelcrete.com\/wp-content\/uploads\/01-climate-change.jpg","width":790,"height":527,"caption":"World oceans and the climate change"},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/ecohotelcrete.com\/world-wildlife-day-the-15-biggest-threats-to-the-worlds-oceans\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/ecohotelcrete.com\/cs\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"World Wildlife Day: The 15 Biggest Threats to the World's Oceans"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/ecohotelcrete.com\/cs\/#website","url":"https:\/\/ecohotelcrete.com\/cs\/","name":"Ekoturismi Kreetalla: Mourtzanakis ekoturismihotelli Kreetalla Kreikassa","description":"Kreeta Kreikka: Ekoturismihotelli (4 itsen\u00e4ist\u00e4 luksushuvilaa) lomailuun Kreetan saaren luonnossa. Ekomatkailuhotelli, josta on upeat n\u00e4kym\u00e4t","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/ecohotelcrete.com\/cs\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/ecohotelcrete.com\/cs\/#\/schema\/person\/1b76b3a491ae1438511a1313fbbde0ff","name":"mourtzanos","url":"https:\/\/ecohotelcrete.com\/fi\/author\/mourtzanos\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ecohotelcrete.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/699","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ecohotelcrete.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ecohotelcrete.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ecohotelcrete.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ecohotelcrete.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=699"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/ecohotelcrete.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/699\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ecohotelcrete.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/765"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ecohotelcrete.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=699"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ecohotelcrete.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=699"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ecohotelcrete.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=699"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}